Onko sanoituksella sanottavaa?

Viimeksi kuulumisiaan kertoi bändi. Musiikki ja hahmojen laulamat kappaleet ovatkin yksi speksin ominaispiirteistä. Yleisölle usein entuudestaan tutuissa kappaleissa on kuitenkin ylimääräisenä jujuna vaihdetut lyriikat, joilla voidaan vaikkapa tuoda esiin roolihahmoista tai näytelmän tapahtumista uusia puolia. Käytettiinpä esimerkiksi taannoisen Tuomari Pertti -speksin unikohtauksen muodostaneiden kappaleiden sanoituksia välineenä Pertin hahmonkehityksen kuljettamiseenkin. Uusista sanoituksista vastaa sanoitustiimi.

2-14-217-copy-copy

Kunkin biisin sanoittaminen aloitetaan niin pian kuin suinkin mahdollista biisin valinnan jälkeen, kun kappaleen rakenne on selvillä. Yleensä myös ohjaajalta ja käsikirjoittajilta saadaan näkemyksiä ja toiveita siitä, mihin suuntaan biisiä halutaan viedä ja mitä asioita siinä tulisi ainakin käsitellä. Sanoitusten tulisi olla melko rivakasti valmiina, jotta koreografit, tanssijat, näyttelijät ja bändi pääsevät puolestaan kunnolla työstämään sitä. Välillä onnistuu, välillä ei.

Sanoittaminen on määrittelyä uhmaava sekoitus tiimi- ja yksilötyötä. Eri ihmisille soveltuvat erilaiset toimintatavat, joten osa sanoittajista työstää lyriikoita mieluiten yksin, osa pareittain. Jotkut biisit on laitettu alulle yksilötyönä ja saatettu loppuun useamman ihmisen voimin.

Sanoitustiimi on tänä vuonna melko kookas, yksitoistahenkinen pumppu. Tiimin kasaaminen aloitettiin jo kesällä, jolloin tiimiin haalittiin muutama entuudestaan eteväksi havaittu jäsen, ja viimeiset lisäykset otettiin mukaan syksyn casting-tapahtumassa. Useimmat sanoittajat ovatkin speksissä sanoituksen ohella myös muissa hommissa; sanoittajia edustaa sanoituksen lisäksi myös esimerkiksi bändissä, sovituksessa ja tanssitiimissä. Kolme sanoittajista on näyttelijöitä ja ovat päässeet sanoittamaan itse osan biiseistä, joita myöhemmin laulavat.

Nimeltä mainiten tiimin jäseniä tänä vuonna ovat, satunnaisjärjestyksessä, allekirjoittanut (Tuomo Mattila), Lauri Haapakangas, Aarni Harvala, Otso Kassinen, Henna Parviainen, Jaakko Seppälä, Topi Suviaro, Mikko Lehto, Jutta Jurmu, Paula Nätti ja Sini Ylimäinen. Lahjakasta sakkia – työn tuloksiin on voinut olla varsin tyytyväinen. Suurin kehittämisen paikka löytyy tiimin vastuuhenkilöstä, joka aikataulujen kanssa kämmäilemisen lisäksi ei ole harmillisesti vielä onnistunut kasaamaan tiimiään yhteenkään saunailtaan tai muuhun livetapaamiseen. Toivotaan kuitenkin parasta.

No millaista se sanoittaminen sitten on? ”How hard can it be”, mietti eräs kaverini aiheesta taannoin. Hyvä kysymys, vaikea vastata. Joskus on kuin biisi kirjoittaisi itse itsensä, joskus jälkeä ei tunnu syntyvän millään. Joskus kuningasajatus ei vain suostu muotoutumaan biisiin riveiksi ja joskus yhden avainfraasin keksiminen rakentaa itsensä ohella muunkin biisin hetkessä. Joskus sanoittaja ei keksi lähtöajatusta tai jumiutuu biisin kirjoittamisessa, mutta saa esimerkiksi jonkun toisen antamasta ideasta kirjoittamisen taas kulkemaan. Jos speksinteko olisi pöytärope, kunkin biisin sanoittamiseen kuluva aika saattaisi olla 3d8 päivän luokkaa.

Kirjoitustyössä on otettava huomioon paitsi asia, jonka haluaa sanoa, myös myös rytmi ja monesti riimitykset. Rytmi täytyy huomioida, jotta kappale on ylipäätään mahdollista laulaa järkevästi. Alku- ja loppusoinnut sekä muut runolliset taiteellisuudet on hyvä huomioida, jotteivät kuulijan korvat vuoda verta. Monet pohjabiisit ovat alunperin englanninkielisiä, mikä aiheuttaa joskus merkittävän haasteen suomenkielisiä sanoituksia kirjoittaessa, suomi kun tuppaa sisältämään merkittävästi pidempiä sanoja. Painotuskin tulisi pitää ensimmäisellä tavulla.

Lopussa yleensä kuitenkin kiitos seisoo, kun pääsee kuulemaan itse raapustamiaan runollisuuksia osana valmista speksiä.

– Tuomo Mattila, sanoitusvastaava

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *