Tervehdys puvustuksesta

Puvustajien työ alkaa heti käsikirjoituksen valmistuessa. Kuinka monta hahmoa – kuinka monta asukokonaisuutta? Ja mikä tärkeintä, onko kyseessä barokkiin sijoittuva hovi vai esihistoriaan kurkottava… luoladraama.

Tää kuva nyt haluaa olla näin.
Tää kuva nyt vaan haluaa olla näin.

Näyttelijät eivät ole ainoita, joita puvustetaan. Kaikki, jotka ovat lavalla, pitää pukea. Alasti ei ole speksissä vielä toistaisteksi kukaan joutunut lavalle. Olisihan se toki helppoa ja hauskaa laittaa ihmiset alasti lavalle, mutta se taitaa olla speksin sijaan performanssitaidetta. Näyttelijöiden lisäksi asun tarvitsevat bändiläiset ja stagehandit ja tanssijat. Viimeisimmille ei ihan yhdet asut per pää riitäkään.

Tanssijat tanssivat noin kahdesti jokaisen kohtauksen välissä. Ja jokaisessa tanssissa on karkeasti ottaen kahdesta kymmeneen tanssijaan. Se tekee noin… Sanotaan vaikka että viisikymmentä asua. Siinä vierähtää useampi kuin pari iltaa pukuja suunnitellessa ja ommellessa.

Speksi on nyt siinä vaiheessa, että puurramme näyttelijöiden pukujen kanssa ja aloitamme tanssijoiden pukuja. Bändi ja staget puvustetaan jossain siinä samalla. Viime vuonna Ruumis on vielä lämmin-esitykseen piti vielä tässä vaiheessa tehdä paljon taustatyötä, jotta puvusta saataisiin sopivan autenttisia. Onneksemme havaitsimme tuolloin, että Oulun pääkirjastossa on laaja pukuhistorian osasto. Tärkeintä on loppujen lopuksi se, että kaikki n-määrä pukuja sopivat yhteen ja saavat aikaan haetun vaikutelman.

Tänä vuonna tiimissämme on paljon ompelijoita, jotka tulevat rikkomaan ainakin yhden ompelukoneen ennen ensi-iltaa. Kaavoja on piirrettävänä vielä ties kuinka paljon, kangasta pestävänä ja leikattavana, lankapuolia tyhjennettävinä. Keväällä kaikki loksahtaa paikoilleen!

Terveisin: Henna Stenvall, puvustusvastaava

Kaiken takana on tuottajat

Ensimmäisenä saatte kuulumisia tuottajilta. Kun uutta speksiä aletaan tehdä, yhdistyksen hallitus ensimmäisinä tehtävinään valitsee uudelle speksille käsikirjoituksen, käsikirjoittajat ja tuottajat. Käsikirjoittajat ovat tällä hetkellä jo suurimman työnsä tehneet, mutta tuottajilla riittää vielä työnsarkaa esityksien loppuun saakka… ja vähän vielä sen jälkeenkin. Tuottajat ovat niitä ihmisiä, joiden tehtävä on speksissä huolehtia siitä, että homma toimii, eikä mikään leviä käsiin, oli se sitten budjetti tai satunnaisen speksilaisen pää. Tuottajat näkyvät yleisölle vähän, mutta tekevät paljon – vallankin silloin kun kaikki ei mene kuin Strömssössä (eikä mikään koskaan mene).

Tällä hetkellä akuuteimpia asioita tuottajilla on palaverien järjestäminen, aikataulujen sumpliminen ja aiheenpaljastusbileiden suunnittelu keväälle. Lisäksi pyrimme pysymään kärryillä kunkin tiimin kuulumisista ja ratkomaan ongelmia sitä mukaa, kun niitä eteen tulee.

Tänä vuona tuottajina toimii Kristiina Korhonen, Jenni Kyrö ja allekirjoittanut, Teja Rönni. Meillä jokaisella on omat vastuualueemme: Kristiina vastaa meistä tiiminä, Jenni on epäonnekseen saanut tiimejä, joilta puuttuu vastaavat henkilöt ja minun vastuualueisiini kuuluu muun muassa nettisivut ja toimin myös webmasterina. Jennin puolesta voin sanoa, että jos joku tuntee innostusta markkinointiin, niin meillä olisi edelleen markkinointitiimin vastaavan pesti auki.

Tiimimme vahvuuksia on se, että keskinäinen kommunikaatiomme pelaa, saamme aikaan ja olemme aktiivisia. Toisaalta myös tekevälle sattuu ja paljon tekevälle sattuu paljon. Vaikka sanotaankin, että improvisaatiossa moka on lahja, aiheuttaa silti ylimääräisiä sydämentykytyksiä, kun yrityksille suunnatuista sähköpostista jää oleellisia liitteitä, kuukauden ainoa pyykkivuoro menee päällekkäin tärkeän palaverin kanssa tai vähintäänkin hämmennystä kun tuotantopalaverista kiltakommuunilla tulleekin tuptarri kiltdkpmmuunilla. Kokonaisuutena olemme kuitenkin saaneet homman pysymään hanskassa ja hanskatkin enimmäkseen jossain muualla kuin hukassa.

– Teja Rönni, tuottaja