Avainsana-arkisto: tekniikka

Pieruääniä satapäisille yleisöille

Ohjaaja kysyi minulta, miksi halusin ääniefektivastaavaksi. Hieman oli tuima katse hänellä, kun vastasin, että siksi, koska pääsen näkemään jokaisen esityksen ilmaiseksi aitiopaikalta ja soittamaan pieruääniä satapäisille yleisöille.

Harmillisesti, käsikirjoituksessa ei ollut yhtäkään flatulenssia, mutta ääniefektit ovat kyllä hieman isommassa roolissa tässä tuotannossa kuin parina aikaisempana vuotena. Jopa kolmessa eri kohtauspaikassa taustalla kuuluu ambienssi. Tietysti on myös liuta ääniä joita erilaiset lavalla näkyvät esineet pitävät, ja äänen avulla joissakin kohdissa tuodaan esiin myös lavan ulkopuolisia tapahtumia.

Jonkin verran työnjakoa on minun ja stagehandien välillä tehty siten, että erilaiset kolaukset ja vastaavat tehdään ihan autenttisesti esineitä yhteen lyöden lavan sivustoilla, joten minun roolikseni jää sellaisten äänien tuottaminen joita näin ei voida toteuttaa.

Olenkin tuntikausia kuunnellut monenlaisia ääniä netin ilmaisista äänikirjastoista ja edeltäjältäni saamastani tiedostodumpista. Harmillisesti netistä löytyvät äänet harvoin ovat juuri sellaisenaan soveltuvia meidän speksiin. Edessä on vielä pitkät sessiot Audacityn kanssa efektejä hioen. Äänitiedostoja täytyy pätkiä lyhyemmäksi, yhdistellä ja lisätä esimerkiksi kaikua sopivan lopputuloksen aikaansaamiseksi. Vielä kuitenkaan en ole nähnyt tarvetta alkaa itse äänittämään mitään elementtejä.

Pelkän käsikirjoituksen perusteella oli ääniä melko hankala suunnitella, mutta tehoviikonloppujen aikana placeholder-ääniefektejä soiteltuani läpivedoissa kokonaisuus alkaa hahmottua paremmin, ja minullekin on tullut idea minkälaiset efektit toimivat parhaiten noissa kohtauksissa. Viimeisimmän tehoviikonlopun omstartillinen läpiveto erityisesti sai minut hahmottamaan minkälainen arsenaali omstart-ääniä on oltava, ja kirjasin ylös kaikki mitä olisin halunnut mihinkin tilanteeseen soittaa.

Havaitsin myös, että käsikirjoitettuihin ääniefekteihin mainiosti soveltuva yksinkertainen soundboard-softani käy hieman kömpelöksi suuren omstart-äänivalikoiman kanssa, joten päätin ottaa rinnalle erillisen softan, jolla ohjelmoin omstart äänet pikanäppäinten taakse. Täytyy kuitenkin rajoittaa ylimääräiset ääniefektit n. pariinkymmeneen, koska minun täytyy kyetä tekemään päätös sopivan äänen soittamisesta silmänräpäyksessä kun tilanteen komiikka sitä vaatii.

Ainiin. Sen voisin vielä mainita, että huomasin, että on ihan hyvä ottaa äänentoistokäytössä olevasta laitteesta järjestelmän äänet pois päältä. Windowsin haittaohjelmantorjuntailmoituksen aiheuttamat piippaukset eivät nimittäin sovi aivan mihin kohtaan tahansa.

– Tapani

Näkyvän Valon Olennot

Huh.

Takana viimeinen tehoviikonloppu ja kolmisenkymmentä tuntia armotonta roudaamista, treenaamista ja improvisaation juhlaa.

Tästä se lähtee. Kuvaaja: Lasse Rautio
Tästä se lähtee. Kuvaaja: Lasse Rautio

Tämän yhdistyksen historian aikana ensimmäistä kertaa on tehoissa mukana pyörinyt myös vasittu valotiimi joka koostuu allekirjoittaneesta, valostusvastaavan ominaisuudessa, sekä speksin tuoreesta moniosaajasta Ari Kivimäestä. Työnjako tiimissä on lyhykäisyydessään sen kaltainen, että minä vastaan kunkin kohtauksen ja biisin valosuunnittelusta yhdessä ohjaajan ja koreografien kanssa ja pyrin parhaani mukaan välittämään tämän näkemyksen esityspaikkamme tekniselle henkilöstölle. Esitysten aikana valojen sytyttely ja sammuttelu on minun vastuullani. Ari puolestaan vastaa käsikäyttöisen spottivalon eli ns. seuriksen käyttelystä.

Valomies ja seuris
Valostusvastaava ja seuris. Kuvaaja: Lasse Rautio

Kipinä lähteä tekemään speksiin valoja heräsi pari kolme vuotta sitten, kun silloinen ohjaaja Antti-Pekka Toijonen kyseli itselleen apumiestä nimenomaan valaistusta silmälläpitäen. Kiinnostuksen siemen kylvettiin ja ensimmäiset askeleet teatterivalaistuksen maailmaan otettiin siis vanhemman mestarin oppipoikana Ruumis on vielä lämmin -speksin aikana ja innostus jäi kytemään. Myöhemmin kävin myös Oulun Ylioppilasteatterin valogurun Antti Leimin pitämän nelipäiväisen Valo- ja äänitekniikan kurssin.

Kuvitus
Hämäriä kuvitelmia. Piirtäjä: Henry Vähätaini

Viimevuoden speksin vietin vanhan rakkauteni tanssin parissa, samalla kuitenkin keräillen valokalustoa sieltä ja täältä niin, että tämänkertaiseen produktioon tekijöitä haettaessa uskaltauduin ottamaan haasteen vastaan. Ja koskapa paitsi mielen perukoille, myös viisimilliselle ruutupaperille oli piirtynyt ajatus mailman eeppisimmästä valotelineestä, tilasin työpaikan kautta reilut satakaksikymmentä metriä teräsputkea ja ryhdyin hommiin…

kuva4
Hommat menee putkeen. Kuvaaja: Henry Vähätaini

Noh, aivan valmista ei telineestä viimeiseenkään tehoon tullut, mutta eipä se toisaalta ollut myöskään homman pääasiallinen tavoite. Oikeastaan tavoitteeni tähän asti voisi tiivistä pyrkimykseksi tehdä mahdollisimman paljon virheitä, saadakseni selvyyden siitä mitä valoilla pystyy tekemään, mikä toimii ja mikä ei. Tästä eteenpäin pyrin tislaamaan saaduista kokemuksista toimivat ratkaisut kuhunkin tilanteeseen ja hahmottelemaan niistä toimivan kokonaisuuden suurelle areenalle. Pohjankartanon ensi-iltaa odotellessa.

kuva5
Tähän on tultu. Kuvaaja: Lasse Rautio

 

  • Henry